Sillä tosiasialla, että minusta saattaa tulla isä, ei ole mitään tekemistä sen tosiasian kanssa, että minulla ei riitä sympatiaa muiden pahaisille kakaroille. Sappeni kiehuu aina, kun rappukäytävä raikuu ulisevista ipanoista. Punaisena kirkuvat sokerihumalassa säntäilevät äidin pikku enkelit ovat ällöttäviä. Olen täysin vakuuttunut, että lasten epäkiitollinen käytös on 90 prosenttisesti kasvatuksen ja hivenaineiden puutosta. Maa on täynnä pahoinvoivia lapsia ja huonoja äitejä, rumia leluja ja muovipaskaan tukehtuva idioottikansa sekä itsensä elintavoilla tappava piittaamaton miessukupolvi. Ja koko kansan Pelsepupi Timo T. A. Mikkonen.
Toisaalta, mietin eilen, kuinka ihanaa olisi olla lastentarhassa töissä. Sillä en minä lapsia vihaa vaan välinpitämättömiä vanhempia.
JK.
Marco Bjurströmin verhoutuminen Linnan juhlissa syntymättömän vasikan nahkaan on nostanut närkästyneisyyden aallon. Bjurströmillä, jolle eläinten oikeudet ovat kovin tärkeitä, ei näytä ainakaan Aamulehden perusteella olevan huono omatunto. "Vauvalehmän nahka on hyvin hienoa materiaalia, ohutta ja pehmeää", hän leuhkii.
Myös takin valmistajalla, turkkuri Jaana Kovasella on sädekehä päänsä päällä: "Kiinassa teurastamiseen suhtaudutaan eri tavalla. Maajussi vie lehmänsä teuraaksi, kun perhe tarvitsee leipää pöytään, ei siellä välitetä onko lehmä tiineenä vai ei." Aivan upeaa, Marco ja Jaana, pumptsipum ja naminami! Te teette hienoa työtä! Vaadin lehmäsikiön jokaisen suomalaisen harteille! On se vaan niin mahtava juttu että huh huh.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti